Suhteellisuusperiaate

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Suhteellisuusperiaate on fysikaalinen periaate, jonka mukaan fysiikan lait ovat samat kaikissa inertiaalijärjestelmissä eli tasaisessa liikkeessä olevissa koordinaatistoissa, toisin sanoen tasaisessa liikkeessä oleville havaitsijoille. Periaatteen mukaan millään kokeella ei voida osoittaa, onko havaitsija levossa vai tasaisessa liikkeessä.

Suhteellisuusperiaate tunnettiin mekaniikan ilmiöitä koskevana jo klassisessa fysiikassa. Sähkömagneettisten ja optisten ilmiöiden osalta asia oli kuitenkin toisin. Klassisen fysiikan mukaan esimerkiksi kaksi levossa olevaa sähkövarausta vaikuttavat toisiinsa vain sähköstaattisilla voimilla, mutta liikkeessä olevat lisäksi sähkömagneettisilla voimilla, vaikka molemmat liikkuisivat samalla nopeudella samaan suuntaan. Lisäksi valon oletettiin liikkuvan eetterissä vakionopeudella kaikkiin suuntiin, mutta tästä katsottiin seuraavan, että jos havaitsija on liikkeessä, hänen suhteensa valo etenee eri suuntiin eri nopeudella.

Albert Einstein oletti kuitenkin erityisessä suhteellisuusteoriassaan, että suhteellisuusperiaate koskee myös sähkömagneetismin ja optiikan lakeja. Se muodostaa toisen olennaisen postulaatin, josta Einstein johti teoriansa teoreemat. Suhteellisuusperiaatteen mukaan fysiikan lait ovat kaikkialla samanlaiset paikasta tai nopeudesta huolimatta. Ei ole olemassa mitään absoluuttista nopeutta tai asiaa, jonka suhteen liike voitaisiin laskea. Niinpä liike on aina suhteessa johonkin. Erityisesti valon nopeus on vakio myös liikkuvien koordinaatistojen suhteen. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos aika ei ole sama kaikille, toisin kuin oli aikaisemmin oletettu.